HockeyBird Jääkiekon MM-kisojen postimerkkiin

Jääkiekon 2012 MM-kotikisojen postimerkin kuva-aiheeksi tulee paljon huomiota herättänyt kisamaskotti HockeyBird. Postimerkki, postikortit ja ensipäivänkuori tulevat myyntiin 21. maaliskuuta 2012. Postimerkin ja oheistuotteiden suunnittelusta vastaa sama mies,  joka on myös MM-kisamaskotin ilmeen takana. Kyseessä on Rovio Entertainmentin Lead Artist Toni Kysenius , jonka haaveena on ollut opiskeluajoista lähtien nimenomaan postimerkin suunnittelu.

– HockeyBirdin tehtävänä on tuoda lintuenergiaa suureen urheilujuhlaan ja tunkea nokkansa ihan joka paikkaan eli tietysti se luistelee myös postimerkkiin, Toni Kysenius kertoo.

Kymmenen merkin arkeissa myytävä 1. luokan tarrapostimerkki soveltuu hyvin myös Suomen ulkopuolelle lähetettäviin kisatervehdyksiin. Postimerkistä otetaan viiden miljoonan kappaleen painos. Merkin painamisesta vastaa hollantilainen Joh. Enschedé Stamps -painotalo. Kymmenen kappaleen HockeyBird-postimerkkiarkki maksaa 7,50 euroa ja ensipäivänkuori 1,30 euroa. Kisaterveiset voi lähettää HockeyBird-postikorteilla, joita on viisi erilaista samanaiheisessa pakkauksessa.2012 Jääkiekon MM-kisat postimerkki

Suomi ja Ruotsi jakavat jääkiekon MM-kisojen isännyyden vuosina 2012 ja 2013. Vuonna 2012 kisojen pääpaikkana on Helsingin Hartwall Areena ja toisena pelipaikkana toimii Tukholman Ericsson Globen. Vuoden 2012 kisojen pelipäivät ovat 4.-20. toukokuuta.

AEL:n toimitusjohtaja vaihtuu

AEL:n toimitusjohtaja vaihtuu 1.5.2012, nykyinen toimitusjohtaja siirtyy perheen yrityksen palveluun. Uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu Kari Juntunen. Hän toimii tällä hetkellä Oulun seudun koulutuskuntayhtymän johtajana. Juntunen on tekniikan lisensiaatti, rakentamis- ja kiinteistöalalta.
…. käytävillä kuultuna Pekka Teinilä

Yhteistoiminta lisää aktiivisuutta

Yhteistoimintaa on muunkinlaista, kuin kaikkien tuntema yt-neuvottelu, jota toki voidaan ja pitääkin käydä yrityksissä muussakin mielessä kuin henkilöstön vähentämistarkoituksessa. Yt-toimikunnat toimivat eri tavoin eri yrityksissä – toisissa vain edellä mainituin perustein eli kokoonnutaan silloin, kun jotain negatiivista on odotettavissa. Yhteistoimintaa käydään myös alan liittojen kesken, ja yleisimmin tai tiiviimmin silloin, kun tes-neuvotteluja käydään, sillä meillä on jokaisessa tessissä ns. ylte-tekstit, jotka ovat kaikkien työehtosopimuksissa samanlaiset. Tässä yhteistoiminnassa toimitaan yli keskusjärjestörajojen.

Yhteistoimintaa käydään myös alan ulkopuolisten liittojen kanssa, eli työttömyyskassan asiamiespiirit tekevät yhteistyötä työehtosopimusten ulkopuolella. Yhteistä tälle toiminnalle on se, että kaikki mukanaolevat liitot ovat STTK:laisia.

Hallitusseminaarin yhtenä aiheena oli liittomme osastojen yhteistoiminnan kehittäminen. Monet osastoistamme ovat niin pieniä, ettei osaston jäsentapahtumiin ole tarpeeksi osallistujia. Silloin voisi osastojen yhteistoiminnalla saada riittävästi osallistujia, jotta tapahtumien järjestäminen olisi mahdollista. Osastoissa kannattaa käydä avointa keskustelua mahdollisuuksista jopa yhdistää osastoja, joka jo jossain osastoissamme on otettukin pohdintaan.

Yhtenä vaihtoehtona on myös yhteistoiminnan tiivistäminen tai lisääminen piirien sisällä. Olisiko jossain vaiheessa mahdollista jopa piirin osastojen liittyminen yhdeksi piirin muodostamaksi osastoksi?

Pohjoinen piiri on edelläkävijä osastojen yhteistoiminnassa lähinnä pilkkijöiden ja keilaajien keskuudessa. Muunkinlaista yhteistä hauskaa kannattaa ehdottomasti tehdä. Yhtenä yhteisenä liiton tapahtumana seminaarissa esitettiin kesä- ja talvitapahtumien yhteyteen yritysesittelyjä, mitkä olisivat helpompia järjestää monen osaston yhteisvoimin.
Graafisen teollisuuden yritystenkin pitäisi lisätä voimakkaasti yhteistoimintaa niin, ettei kaikkien yritysten tarvitsisi osata kaikkea, vaan erikoistuttaisiin erilaisiin palveluihin ja yritykset yhdessä saisivat täytetyksi asiakkaiden toiveet.

Eli yhteistyötä kannattaa kehittää joka taholla.

Yhteistyöterveisin,
Pekka Teinilä

Lainattu Mediaunionin pilkkimestaruuskilpailujen ohjelmalehtisestä ja osin Pohjanmaan Faktoreiden vuosikirjasta.

Gustav Vigelandin elämäntyö esillä suurtulosteina

Oslon Vigeland-museo esittelee kuvanveistäjä Gustav Vigelandin (1869–1943) elämää ja työtä. Taiteilijan laaja valokuvakokoelma koostuu yli 5 000 lasivalokuvasta, jotka on puhdistettu ja digitalisoitu. Dokumentaarinen näyttely valottaa Vigelandin elämää taiteilijana ja yksityishenkilönä. Kuvat, bannerit ja julisteet on tuotettu Océ Arizona 360XT UV -tasotulostimella, jossa on rullalta rullalle -tulostusmahdollisuus. Pienemmät kehystetyt kuvat tulostettiin Océ CS2344 -tulostimella, ja esite painettiin Canon ImagePRESS C7010 -laitteella. Näyttely on avoinna 13. toukokuuta asti. www.vigeland.museum.no

Gustav Vigeland
Gustav Vigeland

Drupa lähestyy!

Drupa-uutuutena drupa innovation park 2012: Printed Electronics and Print Automation.
The theme parks Print Automation and Printed Electronics are special highlights at the drupa innovation park 2012 presented by digi:media (dip) in hall 7.0. Printed electronics technology is all set to revolutionise production in a great many industries in the foreseeable future. Numerous printed electronics companies will be presenting their latest exciting innovations at the dip, together with the OE-A (Organic and Printed Electronics Association).
Lue lisää: http://www.drupa.com

Pitkä sopimus

Toiminnanjohtajalta helmikuussa 2012.
Valtakunnallisen raamisopimuksen aikaansaaminen erittäin kattavana huipensi vuoden 2011. Raamin ulkopuolelle jäivät alaltamme TEAM:n ja Pro:n sopimukset, SJL:n sopimuksista mukaan tulivat kustannustoimittajat ja sähköiset viestimet.

Mediaunionin ja VKL:n välinen sopimus on voimassa lokakuun loppuun 2014. Lähdemme mukaan raamisopimukseen vasta, kun nykyinen sopimuksemme päättyy tämän vuoden syyskuun lopussa. Miksi sitten TEAM ja Pro eivät tulleet mukaan? Siihen vaikutti kenties työaikakysymysten sitominen sopimukseen ja liian suuri yrityseräosuus korotuksista, ja sille haluttu täysi perälautamalli. Mene ja tiedä.

Neuvottelut käytiin melkoisen lyhyellä aikataululla, sillä valtion mukanaolo vaati nopeita päätöksiä. Raamisopimuksen neuvottelujen ohessa ovat STTK:n liitot tutkineet, minkälainen mahdollinen tulevaisuuden työmarkkinamalli voisi olla. Yhtenä hyvänä pohjana voisi olla juuri raamisopimuksen malli. Nyt on hyvä aika jatkokehitellä raamia. Ryhmässä on myös käyty läpi muiden maiden työmarkkinamalleja, mutta mikään niistä ei suoraan istu suomalaiseen työmarkkinakenttään.

Oman lehtemme uudelleenjärjestelyistä olemme jo pitkään käyneet neuvotteluja. Painomaailman tai Gutenbergin kanssa emme päässeet yhteiseen liittojen hallinnoimaan lehteen. Kun Painomaailma teki yhteistyösopimuksen AGI:n kanssa ja perustettiin uusi Print&Media, heräsi kiinnostuksemme.  Päädyimme ratkaisuun, jonka mukaan teemme edelleen omaa lehteä, vaikkakin suppeampana. Jakelussa olemme yhdessä Print&Median kanssa. Toivottavasti päätös otetaan jäsenistössämme hyvin vastaan. Tarkoitus on saada jäsenien ulottuville sekä hyvä alan ammattilehti että oma järjestölehti, jossa pääsemme paneutumaan paremmin oman liittomme asioihin. Aika näyttää miten onnistumme.

Valtuuston viime vuoden viimeisessä kokouksessa lehtiasia saatiin päätettyä yksimielisesti. Samoin toimintasuunnitelma tälle vuodelle hyväksyttiin hallituksen esittämässä muodossa. Talousarvion osastopalautteen suuruudessa hallituksen esitys ei valtuustoa miellyttänyt. Niinpä valtuusto näytti voimansa ja vei läpi oman esityksensä.

Valtuuston jäsenten kokousten osallistumisaktiivisuuteen on puheenjohtaja syystäkin puuttunut, sillä vuonna 2011 aktiivisuusprosentti oli 71,2 ja edellisenä vuonna 68,18. Siis noin joka kolmas edustaja on ollut poissa kokouksista.

Osastojen vuosikokouksia on jo pidetty, osa on vielä pitämättä. Monissa osastoissa vuosikokous on myös valintakokous. Toivottavasti osastot löytävät hyviä vetäjiä toimintansa pyörittämiseen. Vuosikokouksissa myös päätetään loppuvuoden toiminnasta ja varojen käytöistä. Toivotan hyviä päätöksiä ja runsasta osanottoa osastojen kaikenlaisiin tapahtumiin!

Uutta kasvua pakkauspainamisesta?

Kun graafisen teollisuuden yritykset taistelevat olemassaolostaan, voi pakkausteollisuus suunnitella tulevaisuuttaan melko optimistisissa tunnelmissa. Teollisuudenala ei ole heikoilla edes siinä tulevaisuudessa, jossa ekologiaan liittyvät säädökset kiristyvät.  

Vieläkin ajatellaan varsin yleisesti, että pakkaus on turhake, joka vain tuhlaa luonnonvaroja. Pakkausten osuus tuotteiden ekologisesta jalanjäljestä on kuitenkin pieni. Esimerkiksi elintarvikkeiden kohdalla syömättä jääneet ja pilaantuneet tuotteet aiheuttavat moninkertaisen ympäristökuormituksen verrattuna pakkaukseen. Itse asiassa hyvä pakkaus on todellinen ympäristöteko. Se suojaa tuotetta monella tavalla.

Esitteiden painaminen ei enää elätä

Tekesin tukeman kolmivuotisen LOHASPACK-hankkeen avausseminaarissa viime vuoden lopulla pohdittiin aistikasta pakkausta terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Esityksiä kuunnellessa tuli tunne, että pakkausten valmistusketju voisi tarjota perinteisille lippuja ja lappuja painaville painoalan yrityksille uudenlaisia mahdollisuuksia.

Kun teollisuusyritysten esitteiden ja vuosikertomusten painaminen ei enää kauan elätä, kannattaisi etsiä uusia, oivaltavia sovelluksia esimerkiksi teollisuusyritysten valmistamien tuotteiden pakkauksista. Ei se helppoa ole, mutta jos vaihtoehtona on pystyyn kuoleminen, niin miksikäs ei. Muotisana verkottuminen lienee tässäkin paras toimintamalli.

Voisiko painolaitos jatkaa elämäänsä uusilla konsepteilla pakkauspainatusta kehittämällä ja hinautumalla näin teollisuuden pakkausketjun yhteistyökumppaniksi?

Mikä ihmeen LOHAS

LOHAS tulee sanoista Lifestyle Of Health And Sustainability. USA:sta ja Japanista runsas kymmenen vuotta sitten lähteneessä ajatusmallissa pakkausten ekologisuus ja design ovat keskeisiä arvoja. Lohas-kuluttajat pitävät tärkeinä terveyttä, hyvinvointia ja kestävää kulutusta.

Suomessa joka kolmas kuluttaja pitää lohas-kulutusmallia joko erittäin tärkeänä tai vähintään tärkeänä, seminaarissa valistettiin. Kymmenen prosenttia on anti-lohas kuluttajia. Siis niitä, jotka ärsyyntyvät, kun puhutaan luonnonsuojelusta ja ”muusta viherpiperryksestä”. Lopuille runsaalle 40 prosentille asia ei ole tärkeä, eli heillä ei ole intohimoja suuntaan tai toiseen.

Aitojen lohas-kuluttajien koulutustaso on korkeampi, ja kaikenlainen aktiivisuus on muita ryhmiä suurempi. Lohas-kuluttajien määrän ennustetaan kasvavan. Valmistajien kannattaakin kehittää tuotteitaan ja koko toimintaansa kansalaisten terveyttä edistäväksi, hyvinvointia lisääväksi ja kestävän kulutuksen mukaiseksi. Myös painoteollisuuden on järkevää toimia näin.

Trendinä lähiruoka, entä lähikirjapaino?

Seminaarissa kerrottiin myös esimerkkejä lähiruoan menestystarinoista. Ilmiö on tervetullut. En ole kuitenkaan varma siitä, että lähiruoka on tuotettu aina muuta ruokaa ekologisemmin, tai että se on aina markettien bulkkitarjontaa tuoreempaa. Kalliimpaa se kyllä on.

Voisiko tätä ”pieni on suurta” lähitrendiä hyödyntää myös alueellisissa painolaitoksissa? Tätäkin kannattaisi pohtia alueellisissa kirjapainoissa.

Maailma voi muuttua nopeasti

Kansalaisten tavat ja (kulutus)tottumukset muuttuvat, mutta käytännössä kohtuullisen hitaasti ja ennakoitavasti. Näin oli ennen. Nyt tämä vanha totuus ei näytä enää pitävän paikkaansa.

Kuka meistä – en ainakaan minä – olisi pari vuotta sitten osannut arvata, että meillä on edessä voipula. Voivuoret olivat toki jo kauan olleet historiaa, mutta että näin. Entäs kun leipä ei mene entiseen tapaan kaupaksi. Leipäkone oli 20 vuotta sitten leipomoalan lyhytaikainen häirikkö, ja markettien leipäuunit rassaavat tänäkin päivänä alaa. Mutta, että leivän kulutus väheni sillä vauhdilla kuin on käynyt, on yllätys. Siitä huolimatta, että karppaus on ilmiönä ollut olemassa jo kauan. Sen piti olla vain marginaali-ilmiö, nyt Suomessa suljetaan jo leipätehtaita.

Muutoksiin varautuminen

Mitä painoteollisuus voi sitten oppia muilta toimialoilta, kuten pakkaus- ja elintarviketeollisuudelta? Ainakin varautumisen muutoksiin. Pakkausteollisuus näyttää tässä onnistuneen paremmin kuin elintarviketeollisuus.

Painoteollisuudessakin toiminnan on pohjauduttava tiettyihin olettamuksiin ja uskomuksiin siitä, mihin suuntaan maailma on menossa. Samalla on varauduttava asiantuntijatkin yllättäviin muutoksiin. Strategia, tai ainakaan taktiikka, ei saa olla kiveen hakattua. Saati sitten operatiivinen toiminta.

Vaikka heikkojen signaalien tarkkailu ja vaihtoehtoisten skenaarioiden rakentaminen ovat mantranomaisina hokemina kulutettu loppuun, eivät ne toimintamalleina ole vanhentuneita. Ne ovat yhä kaikkein tärkeimpiä suunnittelun apuvälineitä.

Luovuuden merkitys ei katoa

Luovuus ja innovatiivisuus – nekin iskulauseina loppuun jauhettua kamaa – ovat tänään vähintään yhtä tärkeitä, kuin edellisen taantuman aikana. Toimintakulttuuri, jossa luovuus, sopeutuvuus, kekseliäisyys, asiantuntevuus, joustavuus ja henkilöstön mukaan ottaminen ovat enemmän kuin ontto slogan, on tuloksellisempi kuin Vanhan Liiton toimintakulttuuri.

Lohas-mallia ajatellen uskon lisäksi, että eettisesti ja ekologisesti toimiva painoalan yritys saavuttaa asiakkaiden, kuten lehden kustantajien, ja asiakkaiden asiakkaiden, kuten lukijoiden, luottamuksen muita yrityksiä paremmin. Tällä saadaan kilpailuetua. Timo Siivonen

5 kysymystä työelämästä. Vastaajana yrittäjä Jussi Sinervo.

5 kysymystä työelämästä
Vastaajana yrittäjä, markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija Jussi Sinervo, 62,
Espoo, Mainostoimisto Adults

Miten olet päätynyt nykyiseen työpaikkaasi?
Urani alussa haaveilin omasta mainostoimistosta, mutta toive jäi ajatuksissa taustalle, kun sain olla mukavissa ja erinomaisissa toimistossa tehden töitä kivojen asiakkaitten kanssa. Niistä mainittakoon Tarkett, Volvo, S-ryhmä, Meira, SPR, Sonera. AC-mainos jäi mieleen erityisen mukavana työpaikkana. Siellä huomioitiin ja arvostettiin yrityksen suurinta pääomaa – omia työntekijöitä. Tänä päivä tilanne on monesti toinen.

Nuorena poikana sitä etsi itseään ja yritti toimistovaihdoilla löytää paikkaansa. Sain olla monissa mielenkiintoisissa projekteissa ja menestystäkin tuli. Mutta hyvä ei kestä ikuisesti, ja lama alkoi syödä businesta. Yritysten johdon oli tehtävä ikäviäkin päätöksiä, ja sellainen tuli myös omalle kohdalleni. Muutaman mutkan jälkeen ryhdyin yrittäjäksi. Onni oli myötä, ja sain heti seurakseni kivoja asiakkaita. Siitä se sitten lähti käyntiin – vuosi oli 1993.

Mitä kaikkea työpäivääsi kuuluu?
Työpäiviin kuuluu monenlaista. Parhaillaan teen projektia, jonka alustava pituus on neljä kuukautta. Sen jälkeen pohditaan jatkoa. Yhden ryhmän kanssa olen mielenkiintoisessa haasteessa, jossa on ytyä PK-sektorille. Tulokset näkyvät tosin vasta syksyllä. Äskettäin tuli eteen hauska uudistusprojekti, joka työllistää mukavasti.

Mitä haasteita ja mahdollisuuksia näet nykypäivän työelämässä?
Nykymaailman meno ihmetyttää. Alalla edelleen liikutaan hintakylki edellä. Päätökset tehdään halvimman tarjouksen pohjalta, eikä idealla tai muilla myyntiä edistävillä ajatuksilla tunnu olevan merkitystä. Aivan kaikilla yrityksillä ei toki ole tämä asenne, mutta huolestuttavan monella. Markkinoinnin merkitystä yrityksen menestymiselle ei vain ymmärretä.

Huolestuttavaa on myös, että osaavaa työvoimaa potkitaan pellolle yrityksestä kuin yrityksestä. Näin tehostetaan toimintaa?  Poispotkitut ovat yleensä sitä varttuneempaa väkeä. Ja kun jäljelle jääville asetetaan entistäkin enemmän taakkaa, lisääntyvät burn outit. Vain raha ja tulos merkitsevät. Ei hyvä!

Mitä haluaisit alalla tai urallasi muuttaa, mitä kehittää?
Aikoinaan ala oli ehkä snobimaista, mutta nykyään jo kovaa ja raakaa liiketoimintaa. Edelleenkin alan arvostus on Suomessa alhainen, ja toimintaamme pidetään vain kulueränä. Tavoitteenahan on aikaansaada hyvinvointia asiakkaillemme, ja auttaa heitä menestymään kilpailussa. Asiakkaat kilpailuttavat tilejään ja uskovat näin löytävänsä uudet avaimet menestykseen. Joskus näin käykin, mutta tosiasiassa aika harvoin. Logon tai värin muuttaminen ei aina tee autuaaksi.

Oma urani alkoi Koivunen Oy:ssä mainospäällikön apulaisena. Niistä ajoista ala on hurjasti kehittynyt ainakin teknisesti, mutta ei välttämättä luovuudessa. Ideat tuntuvat olevan tuulesta temmattuja eivätkä liity mitenkään mainostettavaan tuotteeseen tai palveluun. Kuitenkin asiakkaat ostavat näitä ”ideoita”. Jotain on todella pielessä, tai sitten vain aika on ajanut ohitseni.

Kenelle haluaisit heittää seuraavat viisi kysymystä?
Kysytäänpä mitä kuuluu Täsmäviestintä Oy:n Annette Lindahlille.