Savo-Karjalan Faktorit Pietarissa

Savo-Karjalan Faktorit on muutaman vuoden välein tehnyt retkiä lähialueille. Tällä kertaa matkakohteeksi valittiin Pietari. Muutama olikin jo käynyt kaupungissa, osa Neuvostoliiton aikana silloisessa Leningradissa. Yli kolmenkymmenen hengen porukka matkasi bussilla kohti Lappeenrantaa ja rajan ylityksen jälkeen ensimmäinen tauko pidettiin Viipurissa. Katsastettiin Pyöreä torni ja ostettiin kauppahallista ”läskiä leivälle”. Hyvää oli!

Pietaria lähestyttäessä saatiin kokea suurkaupungin liikenneruuhka. Perille päästiin kuitenkin illalla, ja majoittuminen 825 huoneen Moskva-hotelliin kävi nopeasti. Ensivaikutelma kaupungista oli siisteys: ei roskia, ei tyhjiä oluttölkkejä eikä pizzalaatikoita kaduilla. Ei liioin miliisejä, niin kuin parikymmentä vuotta aikaisemmin.

Aamun runsaan aamiaisen jälkeen Mäkisen Jouni Heidelbergiltä liittyi seuraamme. Hänen ansiostaan pääsimme tutustumaan paikalliseen GM PRINT -kirjapainoon. Vanhaan teollisuuskiinteistöön sijoitettu, nykyaikainen paino sijaitsee lähellä keskustaa. Henkilökuntaa siellä on 250. Painokoneina on mm. neljä uudehkoa Heidelberg Speedmasteria

Jokiristeilyaluksia Nevalla.
Jokiristeilyaluksia Nevalla.

ja viideskin tilauksessa. Tuotanto sujuu nopeasti kuivuvilla liuotinpohjaisilla väreillä, mikä nopeuttaa jälkikäsittelyä. Laaja repertuaari kattaa tuotteet postikorteista aikakauslehtiin. Työnkulku on joustavaa ja luppoaika tuntematon käsite.

Tutustuimme matkalla myös Eremitaasiin, ja vaikutuimme palatsin valtavasta koosta ja upeista taide-esineistä. Mieleen jäi mm. 19 tonnia painava jaspiksesta valmistettu malja. Sen kuljettamiseen oli aikanaan tarvittu 160 hevosta. Kiertoajelulla pitkin Nevskiä näimme lisää palatseja ja kirkkoja.  Komeita olivat Pavlovskin, Konstantinin, Jusupovin ja muiden ruhtinaiden linnat. Pietari-Paavalin linnoituksessa Nevan varrella Jänissaaressa tutustuimme tuomiokirkkoon, jonka 122,5 metriä korkea kellotapuli on joskus ollut Venäjän korkein rakennus. Iisakin kirkko ja Verikirkko tarkastettiin vain ulkoapäin. Kotimatkalla poikettiin vielä Viipurissa tuhlaamassa viimeiset ruplat. Aulis Harju

Eremitaasissa Pietarissa
Eremitaasissa Pietarissa

STTK ja ARENE: Koulutuksen rooli työurakeskustelussa jäänyt liian pienelle huomiolle

Toimihenkilöjärjestö STTK ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE korostavat osaamisen merkitystä työurien pidentämisessä. Työuria on mahdollista pidentää alusta, keskeltä ja lopusta, ja kaikissa kohdissa osaamisen kehittäminen on avainasemassa.

Nuorten sujuva siirtyminen opintoihin ilman turhia välivuosia ja valmistuminen tavoiteajassa hyödyttää sekä nuorta että yhteiskuntaa. Työelämässä olevat ammattilaiset tarvitsevat jatkuvaa osaamisen kehittämistä, jonka avulla työn tuottavuus kehittyy ja työhyvinvointi paranee. Työurien pidentäminen loppupäästä vaatii myös voimakasta panostusta koulutukseen. On kaikkien etu, että kokeneiden, eläkeikää lähestyvien työntekijöiden osaamista hyödynnetään entistä paremmin ja osaamisen ei anneta valua hukkaan.
– Koulutuksen rooli työura-keskustelussa on jäänyt liian pienelle huomiolle. Tähän pitää saada muutos, vaatii STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää.

Ammattikorkeakoulut tuottavat ammattilaisia työmarkkinoille tutkintoon johtavan koulutuksen kautta. Sen lisäksi ammattikorkeakoulujen tarjoama aikuiskoulutus on tärkeä ja luonnollinen koulutusmuoto toimihenkilöille.
– Työelämän ja ammattikorkeakoulujen tiivis yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää laadukkaan ja oikeanlaisen koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Uusia yhteistyömuotoja pitää kehittää koko ajan, ARENEn puheenjohtaja Markku Lahtinen esittää.

STTK:n ja ARENEn toimijoiden yhteisessä seminaarissa käsiteltiin ammattikorkeakoulujen ja työelämän vuorovaikutusta. Esillä olivat myös vahvasti talouden tilanne ja sen aiheuttamat muutospaineet yhteiskuntaan.

Lisätietoja:
STTK:n koulutuspoliittinen asiantuntija Mikko Heinikoski, puhelin 040 564 7001
ARENEn toiminnanjohtaja Timo Luopajärvi, puhelin 050 522 6709

Maa-, meri- ja metsäalojen työttömyyskassan sääntömääräinen kevätkokous

KOKOUSKUTSU
Maa-, meri- ja metsäalojen työttömyyskassan sääntömääräinen kevätkokous pidetään 23.4.2012 klo 11.00 osoitteessa Radisson Blu Seaside Hotel, Ruoholahdenranta 3, 00180 Helsinki.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 §:ssä mainitut asiat sekä kassan sääntöjen muutos. Kassan tilinpäätöstä koskevat asiakirjat ovat nähtävissä kassan toimistossa 10. – 16.4.2012,
Lastenkodinkatu 5 B, 00180 Helsinki. Yhteyshenkilö Anja Tikka.
Helsingissä 19.12.2011
Kassan hallitus

Muutoksia työeläketurvaan

Työeläkkeisiin korotuksia ja maksuissa nousua

Yleinen työeläketurva on ollut voimassa vuonna 2012 puoli vuosisataa. Merkkivuoteen ajoittuu entistä kattavamman työeläkeotteen lähettäminen kaikille 18–68 -vuotiaille Suomessa asuville, ei eläkkeellä oleville henkilöille. Vuoden 2012 työeläkeote sisältää ensimmäisen kerran sekä yksityisen että julkisen sektorin ansiotiedot. Työeläkeotteelta voi tarkistaa koko työeläkekertymänsä, mihin kuuluu palkkatyö, yrittäjätoiminta ja eräät palkattomat etuudet.

Työeläkkeiden indeksikorotukset ja elinaikakerroin

Työeläkkeitä ja muita työeläkeindeksiin sidottuja maksettavia etuuksia korotetaan vuoden 2012 alusta 3,6 prosenttia. Työeläkeindeksissä palkkojen muutoksen osuus on 20 prosenttia ja hintojen muutoksen 80 prosenttia.

Continue reading ”Muutoksia työeläketurvaan”

TEBOIL korottaa jäsenkorttialennusta

TEBOIL KOROTTAA JÄSENKORTTIALENNUSTA 1.2. – 31.3.2012 VÄLISEKSI AJAKSI
Teboil korottaa liiton jäsenkortilla bensiinistä ja dieselöljystä saatavan alennuksen 2,0 senttiin/litra 1.2.- 31.3.2012 väliseksi ajaksi. Sopimuksen mukainen alennus on 1,7 senttiä/litra.

– Ammattiliittojen jäsenet muodostavat Teboilille merkittävän kanta-asiakasryhmän. Kampanja ajoittuu hiihto- ja talviloma-aikaan, jolloin autolla matkustaminen lisääntyy. Teboil haluaa muistaa etuasiakkaitaan keventämällä polttoainekustannuksia sesongin ajaksi, kertoo Teboilin korttiyksikön päällikkö Tapani Tanhuanpää.

Oy Teboil Ab on Suomen toiseksi suurin öljy-yhtiö, joka harjoittaa öljy- ja energiatuotteiden markkinointia, myyntiä ja jakelua. Yhtiöllä on valtakunnallisesti kattava lähes 550 liikepaikan huoltamo-, automaatti- ja D-automaattiverkosto. Lisätietoja kampanjasta: korttiyksikön päällikkö Tapani Tanhuanpää, puh. 020 470 0393, tapani.tanhuanpaa@teboil.fi

Hallitus kokousti Virossa

Hallitusseminaariin osallistuivat 26.–27.1.2012 (alhaalla vasemmalta)Timo Nurmi G-TI:n piiri, Marjo Similä pohjoinen piiri, Mikko Honkanen, hallituksen puheenjohtaja, (toinen rivi vasemmalta) Tero Kanerva, G-TI:n piiri, Kari Koivisto, pohjoinen piiri, (kolmas rivi vasemmalta) Veli-Matti Niemi, itäinen piiri ja Pekka Ollikainen, Helsingin piiri. Ylhäällä vasemmalla Veikko Boman, läntinen piiri ja Jukka Rautavaara, läntinen piiri.

Seminaarissa käsiteltiin jäsenetuja ja lomaosakkeiden hinnoittelua, osastojen ja piirien yhteistoiminnan tehostamista, hallitusedustajien vastuualueiden tarkennuksia, liiton tulevaisuutta ja toimintakertomuksen suunnittelua. Kuva Pekka Teinilä

Räätälöity työ kuntouttaa

Työhönpaluun tuen keinoja on useita osasairauspäivärahasta työkokeiluihin ja kevennettyyn työhön. Oleellista on, että työpaikalla periaatteista sovitaan yhdessä.

Kevan kuntoutuspäällikkö Ulla Palmroos kertoo, että ammatillisessa kuntoutuksessa työkokeilujen osuus on entisestään lisääntynyt ainakin julkisella puolella.

Työkokeilua voidaan käyttää siinä vaiheessa, kun henkilö palaa pitkän sairausloman jälkeen työhönsä tai kun hän siirtyy uusiin tehtäviin. Työkokeilussa työhön tullaan ensin osa-aikaisesti ja työaikaa lisätään vähitellen normaaliin. Työtä voidaan helpottaa esimerkiksi vastuuta, asiakaskontakteja tai fyysisesti rasittavia osuuksia vähentämällä. Yleensä työkokeilu kestää kolmesta kuuteen kuukauteen.

Kuntoutujilla hyvät kokemukset

Palmroos sanoo, että varttuneemmilla työjärjestelyt ovat käytetyin kuntoutuksen vaihtoehto.
– Kokemukset työtehtävien räätälöinnistä ovat olleet hyviä. Asiakkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä saamaansa mahdollisuuteen.

Yli 80 prosenttia Kevan kautta ammatillisen kuntoutuksen viime vuonna päättäneistä palasi takaisin työelämään. Useimmiten kuntoutukseen tulon syynä olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet tai mielenterveyden häiriöt.

Hän korostaa yhteistyön merkitystä työpaikoilla.
– Kun käytössä on varhaisen tuen malli ja kun työjärjestelyistä keskustellaan yhteisesti, edesautetaan työelämässä jaksamista. Siten myös työntekijän vanhuuseläke karttuu.

Myönteisistä kokemuksista huolimatta ammatillisen kuntoutuksen ja työkokeilujen mahdollisuuksia ei vielä kaikkialla tunneta. Palmroos toteaa, että luottamusmiehillä onkin tietoisuuden lisäämisessä olennainen rooli.
– On ilahduttavaa, että heiltäkin tulee nykyään aiempaa enemmän yhteydenottoja. Keva on hoitanut vuoden alusta koko julkisen sektorin henkilöstön eläkeasioita ja tukee työssä jatkamista esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen avulla. Aiemmin Keva toimi pelkästään kuntasektorilla.

Osa-aikainen sairausloma

Yksi joustavan työhönpaluun keinoista on osasairauspäiväraha, jota voidaan myöntää 12–72 päiväksi ja jota voidaan käyttää silloin, kun henkilö palaa omaa työhönsä. Myös osasairauspäivärahan suosio on lisääntynyt vuoden 2010 alusta tulleen uudistuksen jälkeen.

Osasairauspäivärahakautta tai työkokeilua edeltävässä työhönpaluukeskustelussa ovat mukana työterveyshuolto, esimies ja työhön palaaja. Usein siihen osallistuu myös luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu.

– Henkilöstön edustaja tuntee käytännön asiat työpaikalla ja hänellä on tietoa myös siitä, miten samassa talossa muilla osastoilla tai muilla paikkakunnilla on toimittu. Näin on mukana myös koko henkilöstön sitoutuminen ja reilun pelin ajatus, sanoo STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi.

Perustaksi, yhteinen tahto

Työterveyslääkäreiden kouluttaja Leena Ala-Mursula Oulun yliopistosta puhuu mielellään työnteon tukemisen eri vaihtoehdoista, koska ne auttavat kuntoutumisessa. Pitkittyessään sairauslomat voivat tutkitusti heikentää toipumista ja johtaa syrjäytymiseen.

Hän muistuttaa, että yleensäkin työkyvyn varhaisen tuen malleista on työpaikalla keskusteltava yhdessä ja päätettävä, mitä niistä ajatellaan ja miten toimitaan.
– Helpottaa käytännössä, kun taustalla on eri henkilöstöryhmien yhteinen tahto.

Työn keventäminen saattaa olla käyttökelpoista esimerkiksi silloin, kun työntekijä jonottaa leikkaukseen polvi- tai olkapäävaivan takia. Joskus työkyvyn tukemista kaivataan, vaikka pitkiä sairauslomia ei ole vielä tarvittu. Silloin tilannetta voisi auttaa esimerkiksi siirtyminen kolmivuorotyöstä joksikin aikaa päivätyöhön.

– Yksinkertaiset tilapäiskevennykset voivat hyvin onnistua esimiehen hyväksymisellä työpaikan sisäisin järjestelyin. Käytännön haaste on, miten esimies toimii silloin, kun yhden tukeminen vaikuttaa muiden työhön. Tasapuolisuuden ja tietosuojan tarpeet ovat edelleen olemassa.

– Tavallisiin tilanteisiin sopivia vaihtoehtoja voidaan etukäteen hahmotella esimerkiksi yhteistoimintamenettelyssä. Ja kun esimerkiksi korvaavaa työtä yksittäistapauksissa käytetään, on tärkeää, että työterveyslääkäri on arvioinnissa mukana, Ala-Mursula sanoo.

Ennakkoluulot voi karistaa

Riitta Työläjärvi katsoo, että sairausloman jälkeisten joustojen käyttöä helpottaa, jos joustot ovat muutoinkin käytössä työpaikalla. Työelämänsä aikana jokainen voi tarvita joskus joustoja esimerkiksi sairauden tai opiskelun vuoksi ja lasten tai iäkkäiden vanhempien hoidon takia.

– Mahdollista korvaavaa työtä käytettäessä myös palkkakysymys voi herättää kysymyksiä. Jos työpaikalla on käytössä tulos- tai bonuspalkkaus, kannattaa jo ennalta pohtia sitä, miten tiimin alentunutta tuottavuutta voi kompensoida sinä aikana, kun yksi tekee korvaavaa työtä.

Työläjärvi sanoo, että työn keventäminen on hyvä keino silloin, kun sillä tuetaan työntekijää hyödyntämään työkykyään niin, että siitä ei aiheudu haittaa omalle tai työtovereiden terveydelle.
– Tässä työterveyshuolto on tärkeä epäluulojen hälventäjä, kun se arvioi työkyvyn.

Ohjeistus työehtosopimuksessa

Niin sanottu korvaava työ on määritelty ja ohjeistettu muutamissa työehtosopimuksissa. Niissä korostetaan, että päätös korvaavan työn osoittamisesta pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon.

Esimerkiksi Teknologiateollisuuden ja Metalliliiton työehtosopimuksessa todetaan, että korvaavan työn teettämisen on pohjauduttava työpaikalla yhdessä käsiteltyihin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Työntekijälle on varattava mahdollisuus keskustella työterveyslääkärin kanssa ennen työn aloittamista.

Yleiset periaatteet ja menettelytavat voidaan ohjeistuksen mukaan kirjata esimerkiksi työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Tärkeää on, että korvaavassa työssä sairauden hoito ei vaarannu eikä sairaus pahene tai leviä.

Metalliliiton sopimukseen on kirjattu, että korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan vastata työntekijän normaaleja työtehtäviä. Aika voidaan hyödyntää myös koulutukseen. Teksti: Päivi Haavisto

Masto-hanke
Verkkosivuille on kerätty tietoa niistä konkreettisista keinoista, joiden avulla työpaikoilla voidaan tukea työssä jatkamista ja työhön paluuta sairausloman jälkeen. Sivustolta löytyy tietoa
työntekijöille, esimiehille ja työnantajille. Sivusto on tuotettu osana sosiaali- ja terveysministeriön, työmarkkinajärjestöjen sekä terveys- ja sosiaalialan toimijoiden yhteiskampanjaa. http://www.mastdo.fi

Vuosi on mennyt

Toiminnanjohtajalta marraskuussa 2011

Vuosi on jälleen loppumaisillaan. Juurihan se alkoi kylmänä, lumisena, jatkui lämpimänä kesänä ja loppui sateisena syksynä. Nyt on lyhyen yhteenvedon aika.

Neuvottelimme jälleen uuden työehtosopimuksen Viestintäalan Keskusliiton kanssa. Neuvotteluja omalta osaltamme vaikeutti kaksi asiaa; melkein kaikki alan sopimukset olivat yhtä aikaa katkolla, ja neuvotteluissa olimme melkein aina sopijapuoli, joka joutui siirtämään jo sovittuja neuvotteluaikoja. Toisena pahana peikkona oli, että alamme kannattavuus on koko ajan heikentynyt. Suurista palkankorotuksista tai muista kustannuksia aiheutatvista asioista oli siksi vaikea saada etenemään.

Kuitenkin sopimusten yhtäaikaisesta päättymisestä oli se hyöty, että saimme neuvotelluksi työehtosopimusten ylte–osiot yhdessä ja samalla aikataululla. Sopimus saatiin neuvoteltua kolmisen viikkoa myöhässä, mutta palkankorotukset alkamaan taannehtivasti suoraan edellisen sopimuksen päättymisestä.  Palkankorotusten tasosta on tullut hieman negatiivista palautetta vertailussa muiden alojen korotuksiin. Myös muutama tekstikorjaus saatiin sovittua, ja myös sopimuskauden päättyminen eri aikaan kuin alan suurimmat sopijaosapuolet. Varmasti työnantajapuolen neuvottelijoille on parempi, etteivät kaikki neuvottelut tapahdu samanaikaisesti.

Toinen huomattava alan tapahtuma oli FinnGraf 2011 -messut Jyväskylässä. Ne järjestettiin yhdessä FinnVisualin, FinnPackin ja FinnMarkin kanssa. Tapahtuma keräsi kolmena päivänä lähes 8000 kävijää, mikä on hyvä saavutus. Myös perinteinen Kirjanpainajanpäivä pidettiin messujen yhteydessä puolenpäivän mittaisena. Molemmat tapahtumat ovat mielenkiintoisia ja alalla toimijoille tärkeitä kuulumisten vaihtamiseen.

Pohdin jo GrafTec messujen jälkeen onko tämän kokoisessa maassa ja tämän kokoisen toimialan järkevää järjestää joka vuosi alan messut. Olisiko jo allianssin paikka, sillä vuodeksi 2013 on suunnitteilla molemmat messutapahtumat FinnGraf keväällä ja GrafTec syksyllä?

Liitto järjesti kuluneella kaudella kolme yhdysmieskurssia. Edelleen kurssit ovat suosittuja, vaikka enemmänkin yhdysmiehiä kursseille mahtuisi. Ensimmäisellä kurssilla aiheina olivat työpaikkakiusaaminen, asiaa avasi TJS:n koulutussuunnittelija Leo Junno. Liittojen välinen yhteistyö ja senhetkinen neuvottelutilanne tes–esityksineen käsiteltiin kursseilla.

Toisen kurssin ensimmäinen päivä koostui STTK:n luottamusmiesseminaarin aiheista. Toisena päivänä käsittelimme omia aiheitamme; paikallinen sopiminen, yrityskohtaisen erän jakamisen menettelyt ja Turvan vakuutusasiat, joista kertoi Turvan oma edustaja.  Kolmas koulutustilaisuus käsitteli uuden tesin muutoksia. Jälleen kävimme lävitse yrityserän neuvotteluja yrityksissä ja tiedottamisen lisäämistarvetta.

Kuluneella kaudella myös liiton hallitus kokoontui kahdesti. Aiheina olivat mm. hallitustyöskentelyn tehostaminen, hallitusedustajille omat vastuualueet, toimintasuunnitelman laatiminen seuraavalle kaudelle ja tiedottaminen, jossa osana myös Faktorilehden jatko.

Melkein jokaisella kurssilla tulee jossain muodossa esiin työssä jaksaminen ja työhyvinvointi. Niitä voimme kukin itse tavallamme edistää liikkumalla. Yksi parhaita kuntoilumuotoja on hiihto. Toivotaan hyviä hiihto-olosuhteita kaikille! Hyvää alkutalvea! Pekka Teinilä

Siivellä

Puheenjohtajalta marraskuussa 2011.

Raamisopimuksesta näyttää lokakuun lopulla tätä kirjoittaessani tulevan totta, kun Teknologiateollisuuden, Ammattiliitto Pron ja Metalliliiton välillä saavutettiin sopu valtakunnansovittelijan avulla, ja lakot päättyivät. Raamin myötä saisimme kehitettyä työelämän laatuasioita monella taholla eteenpäin. Nämä tekstikysymykset ovat sellaisia, joita minkään kokoisen liiton on vaikea edistää liittokohtaisissa neuvotteluissa. Tarvitaan keskusjärjestöjä sopimaan kokonaisuuksista valtiovallan kanssa – siis kolmikantaa.

Continue reading ”Siivellä”