Kuukausittainen arkisto:tammikuu 2012

Painotuotteiden osuus kotitalouksien ilmastovaikutuksista vain noin prosentti

Yhden sanomalehden koko elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt vastaavat noin kilometrin ajomatkaa henkilöautolla. Yhden kaupasta ostettavan kirjan hiilijalanjälkeä vastaava määrä kasvihuonekaasupäästöjä syntyy, kun ajetaan henkilöautolla noin seitsemän kilometriä.

VTT on selvittänyt sanomalehden, aikakauslehden, kuvakirjan, kirjan sekä mainostuotteen hiilijalanjälkiä sekä muita ympäristövaikutuksia elinkaariarvioinnin avulla. Tapaustutkimuksissa huomioitiin painotuotteen koko elinkaari: puun hankinta, paperin valmistus, painatus, kuljetukset, käyttö sekä kierrätys ja jätehuolto.

Tutkimustuloksena muodostui kokonaiskuva painotuotteiden ympäristövaikutuksista. Kaikista sanomalehden elinkaaren aikana arvioiduista ympäristövaikutuksista suhteessa merkittävimpiä ovat ilmastonmuutos, happamoituminen, alailmakehän otsonin muodostuminen, fossiilisten ja mineraalisten luonnonvarojen ehtyminen ja hiukkasvaikutukset. Vaikutukset aiheutuvat suurelta osin energian (sähkön, lämmön ja polttoaineiden) tuotannosta ja kulutuksesta tuotteen valmistuksen aikana.

Sanomalehden hiilijalanjälki muodostuu pääosin tuotteen valmistukseen käytetyn sähkön- ja lämmöntuotannon päästöistä sekä liikenteessä syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. Lisäksi kaatopaikalle joutuvista sanomalehdistä syntyy hajoamistuotteena metaania.

Paperin valmistuksessa ja painatuksessa käytetyn ostetun sähkön päästöt muodostavat noin puolet sanomalehden hiilijalanjäljestä. Mikäli kaikki sanomalehden valmistukseen käytetty sähkö olisi tuotettu niin sanotulla vihreällä sähköllä, kuten tuuli- ja vesivoimalla, hiilijalanjälki laskisi noin 40 prosenttia.

356 kertaa vuodessa ilmestyvän sanomalehden vuosikerran hiilijalanjälki on noin 75 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia ja yhden sanomalehden hiilijalanjälki noin 210 grammaa. Sanomalehden vuosikerran hiilijalanjälkeä vastaava määrä kasvihuonekaasupäästöjä syntyy, kun ajetaan henkilöautolla 456 kilometriä. Viikoittain ilmestyvän aikakauslehden vuosikerran hiilijalanjälkeä vastaava määrä kasvihuonekaasupäästöjä syntyy, kun ajetaan henkilöautolla 45 kilometriä. Yhden aikakauslehden koko elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt vastaavat siis noin kilometrin ajomatkaa henkilöautolla.

Yhden kirjan hiilijalanjälkeä vastaava määrä kasvihuonekaasupäästöjä syntyy, kun ajetaan henkilöautolla noin 7 kilometriä. Jos painotuotetta, kuten tehdyn laskelman perusteella kirjaa, säilytetään 5 vuotta, niin tuotteeseen sitoutunut hiili pienentää valmistuksen aikaista hiilijalanjälkeä noin 5 prosenttia ja 100 vuoden säilytyksen jälkeen noin 75 prosenttia. Kirjan elinkaari on otettu huomioon osittain eli raaka-aineiden hankinnasta tuotteen kuljetukseen jälleenmyyjälle, mutta elinkaaren loppuvaihetta (kierrätys ja jätehuolto) ei ole huomioitu.

Vuonna 2005 suomalaisten kotitalouksien kulutuksen aiheuttamista ilmastovaikutuksista sanomalehtien, kirjojen ja paperituotteiden osuus oli pieni (noin 1 %). Suurimmat ilmastovaikutukset aiheutuivat asumisesta (28 %), elintarvikkeista (16 %) ja autoilusta (13 %).

Elinkaariarvioinnin avulla voidaan arvioida tuotteen mahdollisia ympäristövaikutuksia kokonaisvaltaisesti. Tehokas tapa pienentää ympäristövaikutuksia on pyrkiä vähentämään energian- ja polttoaineiden kulutusta elinkaaressa. Myös raaka-aineiden käytön vähentäminen ja materiaalitehokkuus ovat tärkeitä. Lukija voi vähentää ilmastovaikutuksia parantamalla lajittelua ja vähentämällä kotitalousjätteen mukana kaatopaikalle joutuvien painotuotteiden määrää. Vastaavaa tuotekohtaista elinkaariarviointia painotuotteille ei ole Suomessa tähän mennessä tehty.

VTT:n koordinoima kolmivuotinen Tekes-hanke on toteutettu yhdessä Suomen ympäristökeskus SYKEn, Viestinnän keskusliiton, Metropolia Ammattikorkeakoulun sekä useiden painotalojen ja arvoketjussa toimijoiden kanssa. Tekesin lisäksi hanketta ovat rahoittaneet GTTS Graafisen Teollisuuden tutkimussäätiö, Metsäliitto, Myllykoski, StoraEnso ja UPM. Lähde: VTT

Jätä kommentti

Kategoria(t): toimiala

5 kysymystä työelämästä: Vastaajana Saija Piipponen, AEL

5 kysymystä työelämästä
Vastaajana koulutusasiantuntija ja tutkintovastaava Saija Piipponen, 40, Porvoo, AEL

Miten olet päätynyt nykyiseen työpaikkaasi?
Entinen työystäväni antoi vinkin, että AEL hakee painoviestinnän koulutusasiantuntijaa. Olen reprossa työskentelyaikoinani suorittanut AEL:ssä ammatti- ja erikoisammattitutkinnon, joiden opiskelusta jäi hyvä fiilis ja kipinä. Lopulta siirtyminen pulpetin toiselle puolelle kävi vastustamattomaksi, ja tässä sitä nyt ollaan jo kohta kolmatta vuotta.

Mitä kaikkea työpäivääsi kuuluu?
Tutkintovastuullani on painoviestinnän perustutkinto ja koulutusvastuullani kahdesta kolmeen perustutkintoon valmistavaa koulutusryhmää. Työpäiväni kuluvat opiskelijoiden asioihin liittyvissä tehtävissä; yhteydenpitoa, ohjausta, kouluttamista, työpaikkakäyntejä, markkinointia sekä tutkintotilaisuuksien järjestämistä ja organisointia. Viime syksynä painoviestinnän perustutkinto sai uudet tutkinnon perusteet. Perusteissa on vahvasti huomioitu alalla tapahtuva muutos liittyen viestintätuotteen julkaisemiseen eri medioissa. Myös tutkinto ja valmistava koulutuksemme uudistettiin vastaamaan tutkinnon perusteita.

Mitä haasteita ja mahdollisuuksia näet nykypäivän työelämässä?
Markkinointimateriaalien suunnittelu ja toteutus on siirtynyt mainostoimistoilta ja reproilta yritysten omien työntekijöiden tehtäväksi. Yrityksen sihteeri tai tiedottaja saa yllättäen käyttöönsä graafisen alan ohjelmat kaikkine mahdollisuuksineen. Uusien työvälineiden myötä monelle viestintätuotteen tekijälle tuottaa kuitenkin ihmetyksen aihetta, kun itse tehty ja omalla ruudulla tarkasteltu tuote ei painamisen jälkeen vastaakaan haluttua. Haasteena onkin, miten tavoittaisimme nämä henkilöt, joille voisimme koulutuksen kautta antaa eväitä painoviestintäalan perusosaamiseen ja tuotteen työnkulun ymmärtämiseen.

Mitä haluaisit alalla muuttaa, mitä kehittää?
Haluaisi että jokainen painoviestintäprosessia työskentelevä voisi arvostaa omaa ammattitaitoaan ja olisi ylpeä omasta työstään ja työn laadusta.

Kenelle haluaisit heittää seuraavat kuusi kysymystä?
Kapula lentää ADD Pirkko Linkolalle.

Jätä kommentti

Kategoria(t): toimiala

GT seminaari 2011: Onko sanomalehtirotaation ostaminen tänään virheinvestointi?

Kukaan ei tiedä, kuinka kauan paperille painettuja lehtiä luetaan. Tiedetään, että uusien lukualustojen läpimurto on edessä. Mutta miten nopeasti kuluttajien käyttötottumukset lopulta muuttuvat, on arvoitus.

VTT:n Hannele Antikainen totesi tämänvuotisessa GT-seminaarissa, että Kaleva ja Alma Media ovat investoimassa sanomalehtirotaatioihin lähimmän parin vuoden sisällä. Hän pyysi niitä, joiden mielestä kyseessä on virheinvestointi, nostamaan kätensä ylös. Pari kättä nousi. Kun Antikainen pyysi käsiä ylös niiltä, joiden mielestä sanomalehtirotaatio on nyt hyvä investointi, en havainnut yhtäkään kättä. Tilanne on nyt juuri näin hankala.

10 vuotta OK, 20 vuotta liikaa

Hansaprintin Timo Ketonen arveli, että investointi sanomalehtirotaatioon on perusteltu, kun investoinnille lasketaan kymmenen vuoden käyttöikä, mutta virheinvestointi, jos uskotaan kahdenkymmenen vuoden käyttöikään. Myös Graafisen Teollisuuden Lasse Krogell arveli, että juuri nyt on hyvä aika investoida uuteen rotaatioon. Myöhemmin investointi voi olla liian myöhäistä, aika voi loppua kesken. Keskustelussa arveltiin myös, että painettu sanomalehti elää ja voi hyvin niin kauan kun suuret ikäluokat elävät ja voivat hyvin.

Painamisen markkinat ovat supistumassa. Tarjolla on yhä enemmän digitaalisia vaihtoehtoja, kun laitteiden ja verkkojen kehitys siirtää mediakulutusta laitteille.
– Markkinoilla on edelleen liikakapasitettia, vienti vaikeutuu, tuonti lisääntyy ja asiakkaat hakevat halvinta hintaa, muistutti Antikainen.

Englantilaisen tutkimuslaitoksen PIRA:n mukaan eurooppalaiset painomarkkinat supistuvat viidessä vuodessa 7 prosenttia.

Yhteistyötä ja erikoistumista

Antikaisen lääkkeet painoalalle ovat yhteistyö ja erikoistuminen. Olisi erikoistuttava palveluihin, joita ei voi suoraan korvata digitaalisilla vaihtoehdoilla. Erikoistuminen vaatii myös asiakaskunnan valikoimista.
– Tavoitteena on asiakaskunnan liiketoiminnan parantaminen, huomautti Antikainen.

Mieleen tulee vanha slogan ”auta asiakastasi menestymään, menestyen samalla itsekin”. Iskulauseet ovat tietenkin iskulauseita. Ne näyttävät vain suunnan, harvemmin osaavat kertoa keinoja tuohon suuntaan menemiseksi. Mutta ilman suunnan valintaa ollaan varmasti eksyksissä.

Innovoi tai kuole!

Hansaprintin Ketosen iskulause oli ”innovoi tai kuole!”. Hän kertoi, kuinka Hansaprintiä on kehitetty painotalosta viestintäpalvelujen tarjoajaksi. TS-Yhtymä painoi puhelinluetteloita menestyksellisesti 40 vuotta, ja Nokian puhelimien käyttöoppaita viimeiset 15 vuotta.
– Oli pakko kehittää uusia tuotteita, ja ennen kaikkea uusia palveluja. Tämä edellyttää asiakkaiden kehittyvien ja muuttuvien tarpeiden ymmärtämistä, painotti Ketonen.

Kohdennettu ja monikanavainen markkinointi on vahva yhdistelmä. Esimerkiksi Buster-veneitä myytiin talvipakkasella marras-joulukuussa 86 kappaletta, mikä on neljä kertaa enemmän kuin aikaisempana huippuvuonna 2007. Kohderyhmät seulottiin väestörekisterin ja vesikulkuneuvorekisterin avulla. Muodostettiin erilaisia kohderyhmiä, kuten sellaiset mökin omistajat, joilla ei ole venettä rekisteröitynä, ja sellaiset kalastusluvan haltijat, joilla ei ole venettä rekisteröitynä.

Kohderyhmiä lähestyttiin monikanavamarkkinoinnin eri keinoin, joita voivat olla esim. myymälä, web-sivusto, katalogi, suora henkilökohtainen puhuttelu kirjeellä, kortilla, sähköpostilla tai tekstiviestillä. Buster-veneiden myynti Hansaprintin konseptilla tuotti 1,7 miljoonan euron myynnin 70 000 euron panostuksella.

E-kirja ja ”rikastetut sisällöt”

Otavan Peter Baggen E-kirjoja käsittelevästä esityksestä tuli mieleen CD-ROM levyjen läpimuron ajat. Silloinkin kustantajat pohtivat, kuinka hyödyntää uutuutta. Näyttää siltä, että nytkin mennään eteenpäin opin ja erehdyksen kautta.

Eräs keskeinen kysymys on, kuinka laajasti mukaan otetaan ns. rikastettuja sisältöjä. Kun esimerkiksi lukee sähkökirjasta James Bondia, voi halutessaan katsoa videolta kuinka Bond hyppää uima-altaaseen pelastamaan kaunotarta.

Bagge suhtautui kuitenkin lievällä varauksella tähän malliin. Ensinnäkin, kustantajalle videon, äänen ja interaktiivisuuden mukaan liittäminen tuo paljon lisätyötä. Tämä taas mutkistaa ja hidastaa tuotantoa, ja nostaa tuotteen hintaa. Tietysti kirjan lisäksi voidaan kehittää täysin uusi interaktiivinen tuote tai palvelu, mutta se on sitten eri asia.

Toiseksi, mustavalkoinen puhdas tekstisisältö on tärkeä elementti, koska moni lukija haluaa itse luoda kirjan tapahtumat mielikuvituksensa avulla, eikä katsoa niitä sellaisena kuin visualisoija ne näyttää. Maailma on monen mielestä muutenkin täynnä visuaalista informaatiota ja ärsykettä.

– E-kirjamarkkinat lähtevät lentoon silloin, kun lukulaite maksaa noin sata euroa. Kova sana voisi olla Windows-pohjainen Nokian tabletti, arveli Bagge.

Lukulaitteet iskevät myös jakelubisnekseen

VTT:n Olli Kuusiston aiheena oli sanoma- ja aikakauslehtien jakelubisneksen tulevaisuus jos ja kun lehtien lukulaitteet yleistyvät. Hufvudstadsbladet on kokeillut lehden lukulaitetta Ahvenanmaalla 25 taloudessa, joissa niillä oli 65 käyttäjää. Tämä mahdollistaa lehden jakelun aamulla, kun se muuten tulee päiväpostin mukana. Itella puolestaan on kokeillut Borgåbladetin jakelua sähköiselle lukulaitteelle Porvoon Anttilassa. Tässä kokeilussa on mukana 15 taloutta.

– Tiivistäen voi todeta, että ei hyvältä näytä fyysisen jakelun kannalta, jossa tätä nykyä jakelumäärät vähentyvät ja tuotantokustannukset kasvavat. EU-direktiivin mukaisen uuden postilain tuoma kilpailun avautuminen ei alan kannalta tule ainakaan liian aikaisin. Itseään ruokkiva kierre on mahdollinen ilman jakelun rakenteellisia muutoksia. Huomionarvoista on myös, että esimerkiksi Itella on viime vuosina panostanut fyysisen jakelun kehittämisen lisäksi vahvasti sähköiseen tiedonvälitykseen mm. NetPostin ja maksuliikenteen osalta, Kuusisto totesi.

Seminaarin lopuksi VTT:n Anu Seisto pohti, kuinka painettuun mediaan ja pakkauksiin saadaan interaktiivista mainontaa. Teknologia mahdollistaa useita eri tapoja yhdistää painettua ja digitaalista sisältöä. Ongelmana on, että järjestelmiä on useita, ei ole standardeja eikä yhteensopivuutta. On vain erillisiä softia ja yksittäisiä projekteja. Nyt tätä kaaosta yritetään saada hallintaan.

Vain yksi oli joukosta poissa

Seminaarin päätteeksi ohjelmassa oli perinteinen ”lasillinen viiniä ja smalltalkia suomalaisittain”. Valitettavasti tästä osiosta puuttui GT Jazz Messengersin soitanta, koska yhtyeen primus motor ja koko GT-palvelun ideoinut Simo Karttunen menehtyi viime vuoden heinäkuussa. Timo Siivonen

Jätä kommentti

Kategoria(t): median ilmiöitä

Ilmastonmuutoksesta on tullut globaali ympäristöongelma

Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan kasvihuoneilmiön voimistumisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä. Nykyisen kasvihuoneilmiön aikaansaamien ongelmien uskotaan johtuvan pääasiassa ihmisten omasta toiminnasta. Päästöjen muodossa se on lisännyt merkittävästi hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä.

Ilmastossamme tapahtuvat muutokset ovat niin suuria, että ne vaikuttavat siihen, millaisessa yhteiskunnassa tulevaisuudessa elämme. Luonnonvarojemme kulutus on ylittänyt sen uusiutumiskyvyn jo 1980-luvun lopulta lähtien. Tämä käy ilmi Maailman luonnonsäätiö WWF:n vuonna 2006 julkaisemasta Living Planet -raportista. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Vaikka päästöjä saataisiin vähennettyä, on ilmastonmuutokseen myös väistämättä sopeuduttava.

Linjaukset ympäristövastuuseen

Vuoden 2010 elokuussa Viestinnän Keskusliitto julkaisi tekemänsä ympäristölinjaukset seuraaville viidelle vuodelle. Linjausten mukaan viestintäala sitoutuu vähentämään luonnonvarojen käyttöä ja energiankulutusta koko arvoketjussa. Ympäristölinjausten tavoitteena on auttaa viestintäalalla toimivia yrityksiä ymmärtämään ympäristövastuunsa ja kannustaa yrityksiä tunnistamaan ympäristöasioiden mukanaan tuomat haasteet ja mahdollisuudet. Energiatehokkuus, materiaalitehokkuus, kestävät hankinnat ja aktiivinen viestintä ovat keskeisinä toimenpiteinä yritysten ympäristönsuojelussa.

Graafinen teollisuus yhtenä Viestinnän keskusliiton jäsenenä aloitti vuoden 2011 alussa projektin, jonka tarkoituksena oli selvittää Tanskan Graafisen teollisuuden liiton eli The Graphic Association of Denmark:n (GA) kehittämän painoteollisuudelle tarkoitetun hiilijalanjälkilaskurin toimivuutta Suomessa. Tämä projekti toteutettiin osana mediatekniikan insinöörityötä. Työn suorittajana toimi Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelija Heli Varvio, ja projektia ohjasi Viestinnän Keskusliiton kehityspäällikkö Jaana Villikka-Storm. Projektin aikana toteutettiin myös ensimmäinen onnistunut hiilijalanjälkilaskelma pilottiyrityksenä toimineessa painotalo Libris Oy:ssä.

Termit selviksi

Hiilijalanjälki terminä merkitsee kasvihuonekaasupäästöjen yhteenlaskettua vaikutusta ilmakehässä, ja jalanjälki kuvataan painoyksikkönä. Hiilijalanjälkeen, hiilidioksidi- ja kasvihuonekaasupäästöihin käsitteinä liittyy kuitenkin vielä paljon ristiriitaisuuksia, ja hiilijalanjäljen laskennan standardisointi on vasta alkuvaiheessa, joten hiilijalanjälkien vertailuun ja laskelmiin tulee suhtautua kriittisesti. Hiilijalanjäljen laskennan rajaaminen käsittämään ainoastaan tuotannon tiettyä osaa tai tuotteen koko elinkaarta vaikeuttaa eri laskureiden antamien laskelmien vertailua niiden tarkkuuserojen vuoksi.

Projektissa käytetty GA:n hiilijalanjälkilaskuri soveltuu sekä koko painolaitoksen hiilijalanjäljen laskentaan että myös yksittäisen painotuotteen ilmastonvaikutuksen selvittämiseen. Hiilijalanjälkilaskelmassa huomioidaan tuotannossa käytetyt materiaalit, kulutettu energia, tuotetut jätteet, yrityksen autojen päästöt, kaukolämmön tuottamisen aiheuttamat päästöt sekä kuljetusten ja jopa henkilökunnan työmatkoista koituvat päästöt. Laskuri perustuu vuonna 2010 eurooppalaisen painoalan keskusjärjestön Intergrafin antamiin suosituksiin hiilijalanjäljen ja -päästöjen laskemisesta painoteollisuudessa.

GA:n laskuri soveltaa laskennoissaan suureena hiilidioksidiekvivalenttia, joka pitää sisällään kaikki kasvihuonekaasut mukaan lukien hiilidioksidin, joka on merkittävin kasvihuoneilmiöön vaikuttava yksittäinen kasvihuonekaasu. Tiedostamalla nämä hiilijalanjälkikäsitteeseen liittyvät vajavaisuudet, on hiilijalanjäljen selvittäminen varmasti toimiva työkalu yhtenä osana ympäristönsuojelua. Käsitteiden yhtenäistämistä ja laskelmien standardoimista auttaisi, jos tarkkuudeltaan yhtenäisiä laskureita käytettäisiin laajemmin. GA:n laskurista on jo käynnissä muissakin maissa käyttöönottoprojekteja. Sekä yrityksen tehdyn hiilijalanjälkilaskelman luotettavuus varmistetaan tarkastamalla laskentaan käytetyt tiedot ja oikein suoritetusta laskennasta painotalolle myönnetään sertifikaatti.

Hiilijalanjälkilaskelman tekeminen yrityksessä selkeyttää sen nykytilannetta ilmastopäästöissä. Laskelman avulla voidaan konkreettisesti huomata painolaitoksen keskeisimmät päästölähteet ja tuotannontehostamiskohteet. Saadaan käsitys nykytilasta, ja sen pohjalta voidaan asettaa tavoitteita parantaa yrityksen ympäristöasioita. Projektin laskelmien tuloksena huomattiin, että painolaitoksien merkittävimmät hiilijalanjäljen luojat ovat materiaalin ja energian tuottamisen päästöt. Painolaitokset voivat itse vaikuttaa hiilijalanjälkiensä pienentämiseen näiden osalta tehostamalla toimintaansa. On kuitenkin selvää, että koko arvoketjun tulee olla mukana ympäristönsuojelussa. Energia- ja materiaalitehostamisen myötä saavutetuilla päästövähennyksillä yrityksissä saadaan myös kustannussäästöjä.

Lasketun hiilijalanjäljen jakaantuminen eri päästölähteittäin painolaitoksessa.

Laskelman tehnyt yritys voi laskurin avulla vertailla esimerkiksi erilaisten paperivalintojen vaikutusta painotuotteen hiilijalanjälkeen ja tarjota asiakkailleen ympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja. Tai voidaan vertailla painettujen tuotteiden hiilijalanjälkiä muihin tuotteisiin, muistaen kuitenkin laskureiden eroavaisuudet. Esimerkkinä bensiinikäyttöisen henkilöauton hiilijalanjälki on yhden kilometrin matkalla noin 181 g CO2 ja painetun 56-sivuisen lehden hiilijalanjälki on noin 150 g CO2. Tuotettu hiilijalanjälki on siis näissä suuruusluokaltaan samaa.
Teksti Heli Varvio

Insinöörityöhön voi tutustua ammattikorkeakoulujen verkkokirjaston sivuilla http://www.theseus.fi

Jätä kommentti

Kategoria(t): etusivu, toimiala