Sanoma ostaa enemmistön STT:stä

STT:n omistusrakenteessa on tapahtunut muutos, kun TS-Yhtymä ja Alma Media ovat myyneet omistusosuutensa STT:stä Sanoma Media Finlandille.

Kaupan tavoitteena on yksinkertaistaa yhtiön omistuspohja ja hakea kestävä toimintamalli uutistoimiston jatkolle. Myös STT:n uutispalvelusta aiemmin luopunut Helsingin Sanomat palaa asiakkaaksi.

Kaupan myötä Sanoman omistusosuus STT:stä nousee aiemmasta 33,4 prosentista 75,4 prosenttiin. Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Pia Kalsta uskoo, että kotimaiselle perusuutistoimistolle on tarvetta ja kysyntää.

Lisätietoja >>>

Mediapäivässä palkitaan Think Ink -voittajat

Kotimaisen media-alan huipputapahtuma, Mediapäivä, järjestetään 13. marraskuuta 2018 jo kuudennen kerran. Tapahtumassa luodataan mediajäristysten syitä ja seurauksia sekä tavataan alan huippuja ja verkostoidutaan. Tapahtuman juontaa yrittäjä, toimittaja ja juontaja Ronja Salmi. Ohjelma on nyt julkistettu.

Aamupäivän seminaarit pidetään teemoittain Muutossalissa, Arvosalissa ja Kasvusalissa klo 11 – 13. Kaikille yhteisessä iltapäiväseminaarissa klo 14 alkaen Sitran johtaja Paula Laine kysyy, onko medialla muskelia synnyttää laadukasta keskustelua visioista ja Suomen tulevaisuuspolitiikasta. Professori Lucy Kueng herättelee kuulijoita digitaalisen maailman vaatimuksista organisaatioille.

Lisäksi kuullaan puolueiden puheenjohtajia ja palkitaan Think Ink -innovaatiokilpailun parhaimmisto.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: https://mediapaiva.fi/

I kill you!

Mitä ihmettä naapurissa tapahtuu? Siirryn parvekkeelle nähdäkseni ja kuullakseni paremmin. Havaitsen brittimiehen huutelevan yläkertansa asukkaalle, ranskalaiselle miehelle, ärhäkkäitä sanoja. Käsimerkkien kertomana voisi päätellä, että kyseessä on tappo.

Parkkonen
Kuvassa keskellä on parveke, josta kenraali De Gaulleksi nimittämäni mies pitää pikku-ukoille sulkeisia ja asukkaille vuorisaarnoja.

Ranskalainen sulkee parvekkeen, raottaa ikkunaa ja lisää kajarien voimaa. Brittimies heittelee hiekkaa parvekkeen oveen ja pyytää avaamaan. Ranskalainen on piilossa, mutta ei vaimenna stereoitaan.

Brittimies oli tullut loma-asuntoonsa edellisenä päivänä ja lomahumussa maistellut päihdyttäviä juomia, joista saa voimaa asioiden hoitamiseen. Hän ei tiennyt, että yläkerran ranskalainen oli jo monta kuukautta soittanut musiikkia kajarit täysillä ja ohjannut parvekkeelta pikku-ukkojen sulkeisia sekä pitänyt uskonnollisia saarnoja. Iltamyöhään tämä ranskalainen pompottaa palloa lattiaan.

Brittimiehen seinänaapurina häirikön alapuolella asuu suomalainen pariskunta, joka ei ole lukuisista rauhanomaisista pyynnöistään huolimatta saanut ranskalaista aisoihin. Paikalla ovat käyneet isännöitsijä, vuokranantaja ja poliisi. Mikään ei ole ranskalaista vaimentanut yhtä päivää pidemmäksi ajaksi. Espanjassa pitkäaikaista vuokralaista on lähes mahdotonta häätää asunnosta. Taitaa olla niin, että tarvitaan valkotakkiset miehet noutajiksi.

Katselin brittimiehen epätoivoista taistelua. Allasalueelle kerääntyi uteliaita kannustajia ja katselijoita, samoin parvekkeille. Suoraan sanoen me nautimme siitä, että ranskalainen on kohtaamassa voittajansa. Britti näytti kurkun leikkaamisen merkin ja yritti päästä takaovesta ranskalaisen luokse. Kaksi lukittua rautaporttia oli kuitenkin välissä eikä tappotuomio toteutunut. Toinen Normandian maihinnousu jäi toteutumatta.

Seuraavana päivänä brittimies oli hyvin pahoillaan käytöksestään, pyyteli kaikilta anteeksi. Niin siinä kävi, että paha mies voitti taistelun ja soittaa edelleenkin päivät pitkät musiikkia täysillä ja pitää puheita parvekkeelta. Britti lähti parin viikon loman jälkeen kotisaarelleen, jossa varmasti käyttää englanninkielisiä tuhmia sanoja kertoessaan, miten loma Torreviejassa sujui.

Mediaunionin hallituksen päätöksiä

MAALISKUU 2018
● hyväksyttiin hallituksen esitykset yhdistyksen kokoukselle.
● hyväksyttiin kolme uutta jäsentä.
● päätettiin, että yhdistyksen faktori allekirjoittaa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kalevan ja
yhdistyksen välisen Primus-yhteistyösopimuksen.
● merkittiin tiedoksi, että sihteeri solmi 29.1.2018 Posti Group Oyj:n kanssa Tiedotuspalvelu taso 1 -sopimuksen ja Posti Lehti -jakelupalvelusopimuksen.
● päätettiin, että yhdistyksen faktori laatii esityksen, miten voidaan hyödyntää Yhdistysavaimen Järjestödigi-kartoitusta yhdistyksen toiminnan kehittämisessä.
● merkittiin tiedoksi tapahtumiin osallistujat: pilkkimestaruuskilpailut 10.2.2018 Nurmeksessa kahdeksan jäsentä, Tekniikan museo -vierailu 17.3.2018 Helsingissä 12 jäsentä.
● päätettiin tehdä hallituksen katselmuksessa 23.3.2018 todetut KOY Ellivuoren Satuniemen huoneiston vaatimat kunnossapitotoimet.
● myönnettiin Helsingin Faktorilaulajille toiminta-avustus ja päätettiin varata ilmoitustila kuoron kevätkonsertin käsiohjelmasta.

HUHTIKUU 2018
● hyväksyttiin yksi uusi jäsen.
● merkittiin tiedoksi, että pikkujoulukauden avaustapahtuma Jyväskylässä vietetään 24.11.2018 Hair-musikaalin ja illallisen merkeissä.
● merkittiin tiedoksi KOY Ellivuoren Satuniemen vapaa-ajankohteessa 9.4.2018 suoritetut
kunnossapitotoimet.

TOUKOKUU 2018
● hallituksen järjestäytymiskokous valitsi yhdistyksen varapuheenjohtajaksi Kari Koiviston, taloudenhoitajaksi Soile Lappalaisen ja sihteeriksi Jorma Suomen.
● merkittiin tiedoksi, että puheenjohtaja osallistuu 16.5.2018 Itä-Uudenmaan mediaunionilaisten keskiviikkotapaamiseen.
● hyväksyttiin kolme uutta jäsentä.
● merkittiin tiedoksi tapahtumiin osallistujat: 15.−22.5.2018 Andalusian-matka 17 jäsentä ja 13 seuralaista, liikunta- ja koulutustapahtuma 24.4.2018 Turussa 23 jäsentä.
● merkittiin tiedoksi, että yhdistykselle on saapunut 10 toiminta-avustushakemusta.
● päätettiin, että puheenjohtaja tekee KOY Lomatahko 10:n huoneistoon huoltokäynnin viikolla 27/2018 ja suorittaa kunnossapitoa vaativat toimet.
● myönnettiin kaksi tapahtuma-avustusta.

Päivä Tekniikan museossa

Joukko Mediaunionin tekniikasta kiinnostunuteita jäseniä kävi 17.3. tutustumassa Helsingin Vanhassakaupungissa sijaitsevaan Tekniikan museoon.

Tekniikanmuseo 2

Museo on tekniikan alan valtakunnallinen erikoismuseo ja alansa ainoa yleismuseo Suomessa. Päivä alkoi opastetulla kierroksella Tekniikan maa -näyttelyssä. Asiantuntevan oppaamme Elinan avulla saimme aimo annoksen tietoa tekniikan, keksintöjen ja teollistumisen historiasta.

Näimme mm. prototyypin Suomen ensimmäisistä sähköautoista ja taskuhiomakoneen vuodelta 1897. Siinä puiden syöttö tapahtui käsin. Mielenkiintoinen oli myös Auri-niminen pesukone 1950-luvulta.

Tekniikanmuseo 5

Esillä olivat teknologian ja teollisuuden menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus.

Tutustuimme myös omatoimisesti Etäunelmia-näyttelyyn, joka johdatti meidät viestintätekniikan keksintöihin. Ennen kuin nautimme ravintola Koskenrannan perinteisen lohikeiton, kävimme vielä ulkona katsomassa vapaana kuohuvaa koskea.

Kotiin lähti tyytyväinen joukko monta kokemusta rikkaampana.

Tekniikanmuseo 3

Mukana matkassa Jukka Pänkäläinen, kuvat Kristina Järvinen.

Onnellisuuden dilemma

Suomi on maailman onnellisin maa, kerrottiin keväällä. Onnellisuudella, mitä sillä milloinkin tarkoitetaan, on myös kääntöpuolensa. Sen sanotaan veltostuttavan. Johtiko esimerkiksi Nokian menestys sellaiseen tyytyväisyyteen, joka ei enää kannustanut jatkuvaan tsemppiin? Vain nälkäinen leijona lähtee saalistamaan. Kun saalis on nautittu, jämähdetään varjoon makoilemaan

Leijonan kohdalla tämä rytmi toimii, mutta kilpailuyhteiskunnassa ei. Yrityselämä on täynnä esimerkkejä unholaan jääneistä entisistä menestyjistä.

Suomessa paperiteollisuus oli staattisessa tilassa vuosikymmeniä. Maailmanmarkkinat vetivät hyvin. Jos kone yski, niin vuorineuvokset lobbasivat devalvaation, ja taas meno jatkui. Onneksemme paperiteollisuus ymmärsi panostaa T&K -aktiviteetteihin. Nyt on kehitetty uusia puupohjaisia tuotteita esimerkiksi pakkaus-, lääke-, kosmetiikka- ja elintarviketeollisuuksille.

Painoteollisuuden alasajoa on ennustettu vuosikausia, joskin vasta viime vuosikymmeninä nuo ennusteet ovat realisoituneet. Painoteollisuus ei siis voinut vaipua tyytyväisyyden tilaan. Tosin alan panostukset tutkimus- ja tuotekehitykseen ovat olleet vaatimattomat. Toisaalta mitä olisi voitu tehdä, vaikka oltaisiin oltu aktiivisempia tuotekehittelijöitä.

Ei painoteollisuus ole kuitenkaan tuhoutumassa, kuten tervanpoltto sata vuotta sitten. Vaikka painoalalla on edessään edelleen volyymin laskua useissa perinteisissä tuoteryhmissä, on edessä myös kasvua uusilla markkinoilla uusilla tuote- ja palvelukonsepteilla.

Onko sitten koko ajan oltava tyytymätön? On lupa olla joskus myös tyytyväinen, iloinen ja onnellinen. Monet tutkijat, kuten arvostettu yhdysvaltalainen kaupunkitutkija Richard Florida väittävät, että onnelliset ihmiset ovat luovempia kuin onnettomat.

Vallitsevat taloustieteet, koulukunnasta riippumatta, perustavat teoriansa kansantalouden jatkuvaan kasvuun. ”Ellei organisaatio kasva, se kuihtuu”, kaikuu talousgurujen kuorolaulu. Tämä väite on osoittautunut oikeaksi useissa empiirisissä selvityksissä. Luonnontieteilijät puolestaan vakuuttavat, että jatkuva kasvu ei ole mahdollista suljetussa systeemissä. Maapallo on suljettu systeemi.

Huhtikuussa kerrottiin, että suomalaiset ovat käyttäneet loppuun maamme tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Loppuvuosi eletään ekologisessa velassa. Eikä tämän velan lyhentymisestä ole sitäkään vähää tietoa, mitä on valtiontalouden velasta. Sellaisen yrityksen, jonka varat on hassattu jo ensimmäisellä vuosikolmanneksella, johtaja saisi välittömästi potkut.

Pitäisikö hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus turvata taloudelliseen kasvuun perustuvalla dynaamisella strategialla, kuten markkinaliberaalit suosittelevat? Vai tulisiko käynnistää maapallon pelastustyö kehittämällä vaihtoehtoista nollakasvun strategiaa, kuten viherpiipertäjät suosittelevat? Voisiko nämä kaksi vastakkaista toimintamallia jotenkin yhdistää? Olisiko tekoälystä apua tähän, kysyvät teknologiauskovaiset?

 

Ajatuksia yhdistyskokouksesta

Vuotuinen yhdistyksen päättävä elin eli yhdistyskokous kokoontui huhtikuun puolivälissä Turussa. Kokouksen päätöksiä voidaan seuraavan kerran muuttaa vuoden 2019 yhdistyskokouksessa. Nostan kokouksesta esiin muutaman asian, jotka tullevat melko varmasti esille myös jatkossa. sääntömuutosesitys, jota hallitus ei edes tuonut kokouksen käsittelyyn, oli ilmoittautumisvelvollisuus yhdistyskokoukseen. Pieni asia, mutta kokousjärjestelyjen kannalta kannatettava. Avustusten jakoperusteet pitää selkeyttää, sillä nyt hyväksytty avustusmenettely on sekava ja tuottaa monenlaisia ongelmia määriteltäessä seuraavaa avustusta eri avustusta saavissa ryhmissä.

Sääntömuutosesitys hallituksen pienentämiseksi on oikean suuntainen, mutta hieman liian radikaali. Jatkossa varmasti palaamme hallituksen kokoon. Kirjoitin aiemmin, että määrä ei korvaa laatua ja olen edelleen sanojeni takana. Eräs yhdistystoimintaan paneutunut juristi totesi, että yli kahdeksan edustajan kokoinen hallituskokous ei ole kokous vaan kokoontuminen.

Loistava evästyspaperi hallituksen pohdittavaksi oli lopulta pois vedetty ponsiesitys, jossa esitettiin, että toiminta-avustuksista päätettäessä tulisi irtautua ammattiliittosidonnaisuudesta. Itselleni on tärkeää, että edustan kokouksissa ja tapahtumissa yksinomaan Mediaunionia – yhdistyksen parasta ajatellen. Toivon, että yhdistyksen luottamustehtävissä toimivat ja jäsenet tekisivät samoin.

Olisin toivonut, että hallituksen puheenjohtajaehdokkaita olisi ollut edes kaksi, sillä sekin mittari kertoo kiinnouksesta asioiden hoitoon. Kaikille osallistuneille suuri kiitos asiallisesta kokouksesta! Toivotan kaikille jäsenille ja heidän läheisilleen hyvää kesää!

Mahdollisuus

Kevät on aina uusi mahdollisuus: luonto kukoistaa, antaa lämpöä ja iloa. No, tänä keväänä luonto käytti tämän mahdollisuuden melko myöhään mutta, käytti. Suomella on taas mahdollisuus jääkiekon maailman mestaruuteen ja jopa Euroviisujen voittoon – tai vaikka molempiin.

Myös Mediaunionin huhtikuussa pidetyllä yhdistyksen kokouksella oli mahdollisuus. Tehtiin useitakin uusia päätöksiä yhdistyksen ja hallituksen toimintaan liittyen. Osa mahdollisuuksista käytettiin hyvin, osaa ei. Joillakin päätöksillä vietiin kehitystä hivenen jopa taaksepäin. Sellaistahan se on, kun on mahdollisuus. Ja tämä on vain oma mielipiteeni, hallituksen ulkopuolisen toimihenkilön näkövinkkelistä asiaa kun katselen.

Mitkä ovat sitten viestintäalan mahdollisuudet tänä päivänä? Tarkastellaan vaikka suppeammin vain painoteollisuuden mahdollisuuksia Suomessa. Perinteisesti yritysten toimintaympäristöä ja mahdollisuuksia tarkastellaan tilastollisilla mittareilla. Ne näyttävät työpaikkojen määrän ja alan kysynnän sekä kokonaisliikevaihdon menneen alaspäin jo ainakin vuosikymmenen ajan. Toimiala supistuu, ja maailman digitalisoituminen vähentää painamisesta volyymia.

Mutta tässäkin on mahdollisuus. Ainakin ne, jotka haluavat ja osaavat etsiä mahdollisuuksia, hyötyvät. Osoituksena on esimerkiksi painamisen ja siihen liittyvien palveluiden kohdalla se, että yritysten liikevaihto/henkilö on säilynyt lähes samalla tasolla tai jopa kasvanut. Se on toki luonnollinen seuraus siitä, kun porukka pienenee ja yritysten lukumäärä laskee. Mutta kyllä se myös tarkoittaa sitä, että on alan toimijoita, jotka näkevät mahdollisuuksia siellä, missä muut rämpivät.

Monikanavaisuus, jossa tuotteita ja palvelua tarjotaan fyysisten tuotteiden lisäksi myös erilaisina digitaalisina tuotteina, on yksi mahdollisuus. Mutta se on mahdollisuus vain niille, jotka sen osaavat ja haluavat oppia. Kevään P&M-numerosta löytyy juttu: “Painetulla kirjalla on valoisa tulevaisuus”. Jutussa kerrotaan Stora Enson toteuttamasta tutkimuksesta, joka osoittaa, että painetut kirjat ovat jatkossakin tärkeitä, kiinnostavia ja arvostettuja e- ja äänikirjojen rinnalla. Lisätään tähän vielä se ajatus, että maailman suurin kirjakauppa Amazon.com on tulossa tänä vuonna Pohjoismaihin ja Suomeen. Onko se uhka vai mahdollisuus paikalliselle kirjapainolle tai kustantajalle? Ja otetaan vielä huomioon, että Amazon ei myy pelkästään kirjoja, vaan sieltä saa lähes mitä vain, ja sillä on satoja miljoonia asiakkaita ympäri maapalloa. Mikä tahansa yritys voi siellä myydä tuotteitaan, ei pelkästään iso A itse.

Jatkuva uuden oppiminen on menestymisen ehto. Oppimiseen liittyy se, että osaa hakea mahdollisuuksia, joita ilmenee erityisen paljon silloin, kun olosuhteet muuttuvat. On vain opittava olemaan avoin.

On hyvä muistaa, että meillä on jatkuvasti mahdollisuus keskittää huomiomme ja energiamme asioiden eteenpäin viemiseen. Samalla voimme saada huomattavasti isomman hyödyn. Myös sinulla on suuri mahdollisuus rikastuttaa elämääsi siellä, missä voit positiivisesti vaikuttaa lopputulokseen, esimerkiksi olemalla mukana aktiivisesti yhdistyksemme toiminnassa.

Hyvää kesää!
Vesku
Yhdistysfaktori Vesa Salmi, GSM 0504679577   info@mediaunioni.fi

“Vaikeuksien keskeltä löydät mahdollisuuden.”
– Albert Einstein